Ihmeellinen Islanti
Jotkut tietävätkin, että omistan islanninhevosen. Olen muutamia kertoja kilpaillut, mutta sellaista kipinää ei siihen ole tai ehkä se on enmmän ajan puute. Olen kuitenkin tavoitteellinen harrastaja. Haluan siis oppia ja kehittyä ja kehittää niin itseäni kuin hevostanikin. Otan tunteja ja valmennuksia useamman kerran vuodessa. Elokuun puolessa välissä, kävi valmentaja Islannista. Henna on asunut jo useita vuosia Islannissa käyden hevospuolen koulunsa siellä ja nykyään on yrittäjänä, pyörittäen omaa tallia ja käy pitämässä tunteja/valmennuksia myös täällä Suomessa. Antoisan päivän jälkeen puheemme siirtyivät työn tekemiseen ja yrittämiseen. Lähinnä mitä se on Islannissa. Sen verran mielenkiinto heräsi, että asiaahan piti tutkia vielä hieman lisää.
Islannissa on työttömyysprosentti noin 4% ja tavoitteet on laskea se 2%. Mikä tarkoittaa jo lähes täystyöllisyyttä. Aika hurjalta kuulostaa, varsinkin kun Suomessa huidellaan noin 10% tietämillä, pirkanmaalla se on noin 20%, Lempäälässä noin 12%. Miten se on edes mahdollista, mitä Islanti on tehnyt erilailla?
Islantilaiset ovat kovia tekemään töitä, useampaakin, jotta saavutetaan tietty elintaso. Lisäksi valtio on kovasti tehnyt töitä tämän eteen.
Pahoihin rahoitusvaikeuksiin ajautunut pankkisektori oli käydä (2008) Islannille kalliiksi ja näin islantilaispoliitikot päättivät jättää ne kaatumaan.
Päätös säästi hallituksen varoja sosiaalisiin ohjelmiin, jotka ovat
turvanneet islantilaisia köyhyydeltä finanssikriisin keskellä.
Islannin
hallitus ovat myös pakottaneet pankkeja antamaan anteeksi
asuntolainoja auttaakseen kotitalouksia ja nimenomaan pitääkseen yllä kotitalouksien ostovoimaa. Ja niinhän se menee, että jos ei raha liiku, ei ole myöskään töitä! Islanti on siis vetänyt hyvin erilaista linjaa kuin muu euroalue, joka on laajoin operaatioin mm. pitänyt pankkejaan pystyssä. Suomen ongelmat eiväthän ole pankit vaan maan hallitus ja EU (mun mielipide) , joka myös hyvin paljon sanelee tekemisiä. Rahaa kyllä jaellaan ympäri maailmaa, mutta oma kansa unohdetaan. Verotusta kiristetään ja ihmiset ajetaan taloudellisesti nurkkaan. Henkinen hyvinvointi kärsii ja stressi lisääntyy. Okei, täällä ei työmoraali ole välttämättä samanlainen kuin islannissa, ja tietyt päätökset ovat johtaneet siihen, että mielummin kannattaa olla kotona kuin töissä. Asiahan pitäisi olla juuri toisinpäin.
Asuntolainan korkovähennnyksiä pienennetään, irtisanomisista lehdissä ilmoitellaan viikottain. Miten ostovoima tällä ajatusmallilla saadaan lisääntymään. Jos sun on mahdollista saada edes vähän extraa esim. ylitöillä niin verottaja iskee. Eikö kannustus työtä kohtaan pitäisi olla palkitsevampaa ja kannustavampaa?
Yhtäsuntoista on vaaleissa luvattu, katsotaan mihin tämä johtaa, mielestäni alku ei (valitettavasti) näytä lupaavalta...
Värikästä Syksyä!
Mari